KILTAMATKA VIROON 6.-8.SYYSKUUTA 2012

Satakunnan Lennoston Killan kuluvan vuoden kiltamatka tehtiin syyskuun alussa Viroon. Matkan aikana voitiin hiljentyä muistamaan ilmavoimien vainajien päivää. Tartto ja siellä oleva Viron Ilmailuakatemia "Eesti Lennuakadeemia" oli vierailun pääkohde.

Saimme perjantaina 6. syyskuuta mahdollisuuden Tallinnassa tutustua Viron Suojeluskuntaan sen pääesikunnassa. Eesti Kaitseliit perustettiin ensimmäisen maailmansodan kestäessä 11. marraskuuta 1918, kun Saksa oli antautunut ja alkoi poistua maasta. Neuvostoliiton miehityksen alettua suojeluskunnan toiminta lakkautettiin, mutta se syntyi uudelleen 17. helmikuuta 1990 jo ennen 20. elokuuta 1991 olevaa uudelleen itsenäistymisen päivää.

Suojeluskunta on maan paikallispuolustuksessa osa puolustusvoimia. Se jakautuu jo 1200-luvulta peräisin olevien maakuntien viiteentoista suojeluskuntapiiriin “malev:aan“. Siihen kuuluvat alaorganisaatioina “Naiskodukaitse“, poikien “Noored kotkad“ ja tyttöjen “Kodutütred“.

 Kuulimme kapteeni Hans Haug:n esityksen suojeluskunnan nykyisestä ilmapuolustussektorista. Suojeluskunta käyttää pohjoisen Viron entistä neuvostoaikana lentokuljetuksiin tehtyä lentokenttää, jossa sillä on yksi AN-2 lentokone. Purjelento kuuluu myös osaksi liiton ilmailua. Yhteiskunnallisessa ja sotilaallisessa mielessä suojeluskunta keskittyy laskuvarjohyppytoimintaan. Sen ajatuksena on viedä ensiapua ja pelastuspalvelua sekä maalla että vedessä tarpeellisiin kohteisiin. Muut NATO-maat ovat tukeneet toiminnan koulutusta. Kapteeni Haug on koulutukseltaan lennonjohtaja, joka sivutoimenaan on mukana Kaitseliit:n työssä.

Vierailumme Eesti Lennuakadeemiaan alkoi 7. syyskuuta aamulla. Saimme siellä perusteellisen esityksen oppilaitoksen toiminnasta ja tiloista. Rehtori Jaan Tamm esitteli koulun vastuut ja tehtävät. Viron Ilmavoimien komentajana vuosina 1998- 2004 ollut Teo Krüüner opasti meitä kiertokäynnin aikana. Tapasimme auditoriossa myös vararehtori Ants Aaver:tin sekä lennonjohtajia kouluttavan suomalaisen Heikki Keskikurun.

Ilmailuopisto sai Ülenurmen lentokentällä vuoden 2011 lokakuun alussa käyttöönsä uuden koulurakennuksen. Laitos toimi aikaisemmin lentoaseman vanhassa terminaalirakennuksessa ja Tarton yliopiston tiloissa kaupungilla sekä entisessä maatalousoppilaitoksessa Tähtveren kaupunginosassa. Killalle lahjana annetussa taulussa on oikeassa reunassa nähtävissä kolmisiipinen uusi rakennus. Siinä on tilat 360:lle oppilaalle ja 60:lle opettajalle tai tutkijalle. Kokonaispinta-ala on 4000 neliömetriä. Rahoituksen pääosa saatiin Euroopan Unionin alueellisesta kehittämisrahastosta ja osittain valtiolta. Talossa on Tallinnan lentokentän lennonjohtoa kuvaava lennonjohtosimulaattori ja lentokoulutusta varten simulaattorina kaksimoottorisen koneen FNTP – Flight and Navigation Procedure Trainer. Opetusta annetaan kaikille ilmailun aloille ohjaajat, mekaanikot, elektroniikkahenkilöstö, lennonjohtajat ja liikkeenjohdon henkilöstö mukaan lukien. Killan saamassa taulussa on nähtävissä myös Ülenurmen lentoasemarakennus, joka muutama vuosi sitten saneerattiin hienoon kuntoon ja jossa opiston lentokentällä toimivat osat aikaisemmin olivat.

Killan saama öljyväritaulu Ülenurmen oppilaitoksesta

Kiltalaiset Lennuakadeemian portailla

  Ilmailuopiston alaisena on myös Viron ilmailumuseo “Eesti Lennundusmuseeum“, joka sijaitsee vajaan kymmenen kilometrin etäisyydellä lentokentästä. Sinne on uusiin avoimiin suojiin koottu kansainvälisiä lentokoneita, joista valtaosa on suihkuhävittäjiä tai rynnäkkökoneita. Viron oman ilmailun historiasta löytyy kuva-, pienoismalli- ja varustekokoelma lämpimän rakennuksen sisältä.

Virossa suomalaiset eivät voi käydä saamatta siellä tuntumaa neuvostoajan entisiin sotilaallisiin kohteisiin. Lähellä Tarton kaupungin keskustaa, sen itäreunassa oli Neuvostoliitolla Raadi:n lentotukikohta. Sinne oli sijoitettu ydinasein varustettu lentoyksikkö, joka käytti nelimoottorista TU-95 potkuriturbiinikonetta ja TU-22 suihkukonetta. Tukikohdasta harjoiteltiin kahden pääkohteen pommittamista perinteisellä ydinpommilla. Toinen oli Tanskan Kastrupissa oleva johtokeskus ja toinen Frankfurtin kaupunki. Kiitoradan kestopäällysteen paksuus on 90 cm. Pitkää kiitorataan oli suunniteltu käytettäväksi myös Neuvostoliiton avaruussukkula Buran:an yhtenä varalaskupaikkana.

Raadin tukikohdasta ei ole enää pahemmin nähtävissä rakennuksia, isojen pommikoneiden suojavalleja kuitenkin sekä kiitorata ja lentoliikennealueita. Kentän sijainnin takia voi sielunsa korvin kuvitella lentomelun haitat läheisessä kaupungin keskustassa. Tartto oli neuvostokaudella turisteilta suljettu sotilaskohde, jossa liikkumista klo 18.00 jälkeen rajoitettiin. Teo Krüüner opasti kiltalaisia kiertoajelulla lentotukikohdassa. 

Tarton historiallisen vanhan kaupungin ravintola Ruutikellarissa ”Püssirohukelder” nautimme vainajienpäivän yhteisen aterian. Aamun koitettua lähdimme 8. syyskuuta kotimatkalle. Tallinnassa tehdyn pakollisen ostoskierroksen jälkeen Tallink vei meidät Helsinkiin, jossa olimme illan suussa.